Somessa raivo myy paremmin kuin seksi

Jukka Nivan tietokirja Somevirtojen valta tarkastelee algoritmien vaikutusta elämäämme. Kuva: Jukka Niva

 

Ensin me koulutimme algoritmeja tykkäyksillämme. Sitten algoritmit alkoivat kouluttaa meitä. Jukka Nivan Somevirtojen valta näyttää, kuinka sosiaalisen median bisnesmallit ovat 15 vuodessa muuttaneet käyttäytymistämme, politiikkaa ja käsitystämme maailmasta. Kirja ilmestyi tiistaina 15.9.2026.

Viidentoista vuoden ajan olemme tykänneet, kommentoineet, jakaneet ja skrollanneet. Samalla olemme luovuttaneet someyhtiöille valtavan määrän dataa itsestämme – siitä, mikä saa meidät pysähtymään, kiihtymään ja reagoimaan.

Jukka Nivan ajankohtainen tietokirja Somevirtojen valta – Miten liketimme itsellemme uuden maailmanjärjestyksen näyttää, millaisia seurauksia tällä kaikella on. Kun näkyvyys määräytyy yhä enemmän reaktioiden perusteella, poliitikot, vaikuttajat ja ihan tavalliset ihmiset alkavat mukautua algoritmien logiikkaan.

Provokaatio palkitaan

Tunnepitoinen ja provosoiva sisältö saa Nivan mukaan sosiaalisessa mediassa enemmän näkyvyyttä kuin maltilliset julkaisut.

Kirjassa kansanedustaja Fatim Diarra kertoo huomanneensa, että hänen Gazaa käsittelevät Instagram-videonsa saivat huomattavasti enemmän näyttöjä silloin, kun hän esiintyi bikineissä. Vielä paljasta pintaakin tehokkaammin myy raivo. Entinen kansanedustaja Mikko Kärnä kuvaa, kuinka hänen provosoivat twiittinsä keräsivät aivan eri määrän tykkäyksiä kuin vakavat poliittiset avaukset.

Tekoäly- ja teknologiayrittäjä Maria Ritolan mukaan algoritmivalta muokkaa myös sitä, millaisen kuvan rakennamme itsestämme muille. Kun opimme, millainen sisältö saa näkyvyyttä, alamme mukauttaa paitsi julkaisujamme myös itseämme algoritmin odotuksiin.

”Alat tehdä algoritmin halujen mukaista sisältöä ja elämää”, Ritola kiteyttää.

Fiidi ei ole ikkuna maailmaan

Sosiaalisen median bisnesmalli on yksinkertainen: käyttäjä on pidettävä palvelussa mahdollisimman pitkään, jotta hänelle voidaan näyttää mahdollisimman paljon mainoksia. Algoritmi on opetettu tarjoamaan jokaiselle käyttäjälle sellaista sisältöä, joka saa juuri hänet reagoimaan.

Seurauksena jokainen meistä näkee fiidissään hieman erilaisen maailman. Oma somevirta ei siis ole neutraali läpileikkaus todellisuudesta vaan tarkkaan personoitu kokonaisuus. Generatiivinen tekoäly vahvistaa kehitystä entisestään: sisältöä voidaan nyt tuottaa rajattomasti ja räätälöidä yhä tarkemmin yksittäisten käyttäjien reaktioita varten.

Kirja käsittelee somen bisnesmallin lisäksi muun muassa tekoälysisältöjä, disinformaatiota, polarisaatiota ja perinteisen uutismedian asemaa.

Uusi kansalaistaito: fiidinlukutaito

Nivan mukaan sosiaalinen media ei ole demoni vaan parhaimmillaan ihana paikka.

”Sen ansiosta moni saattaa osata valmistaa ruokaa paremmin, löytää kaltaisiaan ihmisiä, saa äänensä kuuluviin, oppii soittamaan kitaraa”, hän sanoo.

Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että some on kauppapaikka, ei vapaa keskusteluareena.

”Tavallaan olemme kaikki Instagramilla töissä.”

Siksi Niva peräänkuuluttaa uudenlaista kansalaistaitoa: fiidinlukutaitoa. Jokaisen somen käyttäjän pitäisi osata kysyä: Miksi juuri minä näen juuri tämän sisällön? Näkevätkö muut saman kuin minä? Mitä minulle ei näytetä?

Tekijästä

VTM Jukka Niva on suomalainen mediajohtamisen ammattilainen. Hän on työstänyt kirjan aiheita seitsemän vuoden ajan. Ajatus sai alkunsa hänen johtaessaan Ylen uutistoimituksia, jatkui tutkimusaiheena Woodrow Wilson Centerissä Washingtonissa ja myöhemmin disinformaatiota käsittelevinä luentoina valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla.

 

Lähde: Teos-kustantamo 11.9.2026