Lehtien nollavero tuli mahdolliseksi EU:n päätöksellä

Medialiitto on erittäin tyytyväinen EU:n valtiovarainministereiden arvonlisäveropäätökseen, joka merkitsee nollaverokannan tuloa mahdolliseksi lehdille ja kirjoille myös Suomessa. Kuva: Parade

 

Medialiitto on erittäin tyytyväinen EU:n valtiovarainministereiden joulukuussa 2021 tekemään arvonlisäveropäätökseen, joka merkitsee nollaverokannan tuloa mahdolliseksi lehdille ja kirjoille myös Suomessa.

”Media-alaa lämmittää, että Suomi tuki tätä tärkeää, Euroopan komission jo vuonna 2018 esittämää uudistusta. Erityiskiitos tästä kuuluu valtiovarainministeri Annika Saarikolle”, Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi toteaa liiton tiedotteessa 7.12.2021.

”Nyt hallituksella on mahdollisuus ottaa EU:n sallima nollaverokanta käyttöön Suomessa. Luotettavaa tietoa ja sivistystä tuottavat lehdet ja kirjat tarvitsevat tässä ajassa niiden kustantamisen elinvoimaa tukevia päätöksiä mahdollisimman nopeasti”, Kangaskorpi vetoaa.

Veropäätökset vaativat EU:ssa kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden. Nyt hyväksytty uudistus antaa oikeuden niin sanottujen superalennettujen arvonlisäverokantojen käyttämiseen tasaveroisesti kaikille jäsenmaille. Nollavero sallitaan tietyille nimetyille tuotteille ja palveluille. Tälle positiiviselle listalle hyväksyttiin mukaan kulttuuriset tuotteet, joilla kirjauksen mukaan tarkoitetaan ainakin kirjoja, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä.

”On hienoa, että demokratialle ja sivistykselle tärkeät lehdet ja kirjat päätettiin tuotteiksi, joiden myyntiin kaikki jäsenmaat voivat jatkossa soveltaa 0–5 prosentin verokantoja. Suomessa tämä median tukemisen mahdollisuus on keinovalikoimasta puuttunut”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kiittelee.

Suomi luopui omassa liittymissopimuksessaan olleesta lehtitilauksia koskevasta nollaverokannasta vuonna 2012. Sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron korottaminen ensin 9 prosenttiin ja vuotta myöhemmin 10 prosenttiin kaksinkertaisti lehtien levikkien laskuvauhdin ja heikensi huomattavasti kotimaisen media-alan kykyä selvitä digitalisaation murroksesta.

Digitaalisten julkaisujen ja irtonumeromyynnin vero laskettiin samalle tasolle tilattujen printtilehtien ja painettujen kirjojen kanssa vuonna 2019.